VUOKKINIEMI

Runonkeruun kulta-aikaan1800-luvulla, Vuokkiniemi oli runoalueen emäpitäjä. Siihen kuuluivat lähes kaikki merkittävät runokylät, joista on saatu aineksia Kalevala-eeposta varten. Vuokkiniemestä Elias Lönnrot pani talteen vienalaisen häärunoston, jonka hän Kalevalassa sijoitti Pohjolan häihin. Vuokkiniemen aarteisiin kuuluu myös eräs lyyrinen runo, jossa ainoana tallennettuna kansanrunona esiintyy paikannimi Kalevala. Tästä Kantelettareen sisällytetystä runosta «Kalevalan neito» on useita toisintoja, mutta vain Lönnrotin Vuokkiniemessä muistiinpanemassa on sana Kalevala. Lönnrotin suurenmoinen oivallus on ollut nimetä niin eepos kuin sen sankarien asuinmaakin tällä joka kielellä helposti lausuttavalla sanalla, joka vielä liittää heidät myyttiseen esi-isäänsä, kansanrunoudessa esiintyvään Kalevaan.

Myöhemmin Vuokkiniemi oli monien runonkerääjien ja kareliaanien toiviomatkojen kohde. Valokuvaaja I. K. Inhan ja kielentutkija K. F. Karjalaisen Vienan retki vuonna 1894 oli runolaulualueen tunnetuksi tekemisen kannalta kaikkein tärkein. Inhan mainiot valokuvat ovat syöpyneet niin suomalaisten kuin Kalevalaa ihailevan kansainvälisen yleisön mieleen. Ne ovat antaneet eepoksen kulttuurihistoriasta kiinnostuneille havainnollista tietoa runolaulun maailmasta ja entisajan elämäntavoista.

Etnokulttuurikeskus

Vuokkiniemen etnokulttuurikeskuksen päätoimipaikka on «Kylätalo». Siellä on esillä pysyvä näyttely kylän ja alueen kulttuurihistoriasta. Kylätalossa toimii myös naisten käsityöasema monine kangaspuineen ja puutyöverstas, jossa viimeistellään Vuokkiniemen kanteleverstaan valmistamia viisikielisiä kanteleita.

Elokuvasalissa on mahdollista katsoa 1900-luvun loppupuoliskon merkittävimmästä perinteentaitajasta Santra Remsujevasta tehtyjä ja muita alueen kulttuurihistoriaan liittyviä dokumettielokuvia.

Kylätalossa toimii myös esiintyviä folkloreryhmiä: Kataja ja Martat sekä lasten kanteleryhmä Vuokkiniemen pojat.

Kylätalosta käsin voidaan järjestää turisteille tutustumiskierroksia Vuokkiniemeen sekä retkiä alueen muihin runokyliin.

Etnokulttuurikeskuksen etnografinen museo sijaitsee Ontsin talossa, joka toimi 1800-luvun lopulla majatalona. Museossa voi tutustua entisaikaiseen kyläelämään.