Uhtua eli nykyinen Kalevala on Vienan runoalueen suurin kylä. Lönnrotin aikana siellä oli kaksi kertaa enemmän asukkaita kuin Kajaanissa. Nyt voimasuhteet ovat vaihtuneet, mutta Uhtua on säilyttänyt tarunhohtoisuutensa. Uhtuan nimi muutettiin virallisesti Kalevalaksi vuonna 1961. Vuodesta 1935, jolloin vietettiin eepoksen 100-vuotisjuhlaa, tuo nimi oli annettu piirille. Kun se yhdistettiin Kemin piiriin, entinen piirikeskus sai tuon nimen. Myöhemmin piiri palautettiin nimineen, mutta Uhtuan nimeä ei. Kanta-asukkaille Uhtua on aina ollut Uhtua.

 

On aina mielessäni Kalevala. Sen Kuittijärvi, metsät, vieraainvaraisuus

Siell karjalaksi vielä paisah, siell museossa esitetäh menneisyys,

Siell Väinämöisen kannell helkkyy, siell rahvas perintöjä säilyttää,

jos Kalevalaan puoleen polkus kääntyy, se ikimuistoon sulle jää.

Valentina Saburova

 

Entokulttuurikeskus KALEVALATALO

Etnokulttuurikeskus Kalevalatalo vie kävijän runolaulun, kanteleen heleiden sointujen, karjalaisen elämänmuodon ja karjalaisten vanhan kyykkä-pelin ihmeelliseen maailmaan!

Runolaulajien museona on tunnetun perinnetaitajan ja runolaulajan Maria eli Muarie Remsun Vuokkiniemestä Uhtualle siirretty kotitalo. Museossa voi tutustua vienankarjalaiseen runolauluperinteeseen.

Kirjapainomuseossa kävijä voi tutustua 1950-luvun kirjapainotaitoihin. Silloin käyttöön otetut painokoneet edelleen toimintakuntoisia.

Kalevalatalo vaalii kanteleensoiton perinteitä. Useissa tilaisuuksissa voi kuulla lasten soittavan viisikielisillä kanteleilla sekä nauttia Kalevalan kanteleyhtyeen esityksistä. Piakkoin Kalevalatalon museossa avautuu Ontrei Malisen kanteleelle omistettu näyttely. Tämä Ontrei Malisen itse rakentama soitin, jota myös Elias Lönnrot on kuullut soitettavan, valmistui 1833.