Taitokaupunki

Karjalassa Aunusta pidetään toisena epävirallisena pääkaupunkina. Se on tasavallan ainoa kaupunki, jossa karjalankieliset asukkaat ovat enemmistönä. Aunuksen alueelta oli syntyisin myös Karjalan livvinkielisen kirjallisuuden klassikko Vladimir Brendojev, jonka teoksista heijastuu rakkaus kotiseutuunsa.

Aunuksen seutu on taidekäsityöläisyydestään kuuluisaa seutua. Siellä on kautta aikojen taottu, dreijattu, veistetty puusta, taiteltu tuohesta, punottu oljesta, kudottu, neulottu ja ommeltu. Käsitöiden tekemisen perinnettä on siirretty sukupolvelta toiselle ja säilytetty tarkoin meidän päiviimme asti. Viime aikoina erityisesti nuoret ovat kiinnostuneet perinteisiä käsityötaitoja kohtaan. Heidän joukostaan on noussut monia taitajia elvyttämään kotiseutunsa kulttuuria.

Aunuslaisten taitajien näyttelyt ja myyjäiset järjestetään kaupungin juhlapäivien yhteydessä, mm. Aunuksen hanhifestivaaleilla toukokuussa, Maitofestivaaleilla elokuussa sekä Pakkasfestivaaleilla joulukuussa

On monta syytä matkustaa Aunukseen. Yksi niistä on Laatokan läheisyys. Järveen laskee kaksi jokea: Vitele ja Tuulos, jotka molemmat ovat erittäin lohipitoisia. Alueen metsissä on sientä ja marjaa, soilla taas lakkaa ja karpaloa. Jokien sekä Laatokan rannoilla saattaa nähdä luonnon luomia dyynejä ja hiekkakumpuja.

Huhtikuun tienoilla Aunuksen taivas peittyy hanhista. Niiden parvia laskeutuu yksi toisensa jälkeen täyttäen ilman ryminällä ja kaakatuksellaan. Aunuksen pellot tarjoavat hanhille juhlapöydän. Sieltä löytyy ruohonoraita, mehukkaita juureksia ja hanhen ruoansulatusta helliviä pikkukiviä. Näillä levähdyspaikolla hanhet keräävät rasvaa ennen kuin jatkavat yhä pohjoisemmaksi.

Aunuksen riippusillat ovat myös näkemisen arvoisia! Niitä myöten voi jalkaisin ylittää joet ja ihailla perinnemaisemaa.

Aunuksessa kuulee karjalankielistä puheensorinaa ja hanhien äänekästä kaakatusta. Siellä näkee erityislaatuisia maisemia. Sieltä voi ostaa keramiikkaa tai tuohiesineitä moneen käyttöön. Ei pidä unohtaa paikallisen maitomeijerin tuotteitakaan — Aunuksen smetana on laajalti tunnettu maukkaudestaan. Myös livvinkielinen kirjallisuus avautuu suomalaiselle — silloin kun tekijänä on sellainen sanataiteen mestari kuin Vladimir Brendojev.

Aunuksen kaupungin etnokulttuurikeskus

Perinteiset käsityöt ovat karjalaisten sydämissä. Kaikki, mitä ihminen tekee käsin, on korkealle arvostettua. Keskuksen vieras oppii halutessaan luomaan saviastioita, suojelusnukkeja tai tyylikkäitä vöitä. Aunus ei kuitenkaan ole vain museokaupunki, vaan karjalaisten moderni asuinpaikka, jossa matkalaisella on mahdollisuus heittäytyä nykykarjalaiseen elämänmenoon.

Aunus on livvinkarjalaisten asuimaata. He ovat aina olleet vieraanvaraisia ja sydämellisiä. He ovat jakaneet tietoa ja leipää. Tämä perinne jatkuu etnokulttuurikeskuksessa. Niin vanhojen käsityötaitojen ja perinteisen ruokailukulttuurin salaisuudet kuin reipas karjalainen laulukin ovat nivoutuneet keskuksen asiantuntijoiden järjestämiin kulttuurikierroksiin, koulutusjaksoihin ja ohjelmiin.

Etnokulttuurikeskus johdattaa kävijän löytämään tietoa myös kansalliskirjailijasta Vladimir Brendojevista.

Etnokulttuurikeskus toimii Lasten taidekoulun tiloissa.