Paanajärvi on arkkitehtonisesti parhaiten säilynyt Vienan Karjalan suuri kylä. Se on myös koko Kemijoen viimeinen karjalaiskylä. Paitsi omintakeisen arkkitehtuurinsa kannalta Paanajärvi on myös suusanallisen ja käsityöperinteen vuoksi merkittävä. Kylä on nimittäin toiminut vuosisatojen ajan siltana karjalaisen ja venäläisen kulttuurin välillä. Vaikka kylä on karjalainen, sen asukkaat ovat olleet Vienanmeren rannikolle pidettyjen yhteyksien takia kaksikielisiä.

Paanajärven kylä tunnetaan maailmalla, koska se voimalaitosaltaaseen hukkumisuhan vuoksi pääsi World Monumnets Watchin Maailman sadan uhanalaisimman kulttuurikohteen listalle vuosiksi 1996–2001. Vastavoimana aloitettiin kylän restaurointi ja vuonna 2006 Paanajärvelle myönnettiin Europa Nostra — metalli, mikä on korkein eurooppalainen tunnustuspalkinto kulttuuriperinnön säilyttämisestä.

Paanajärvessä matkailija sukeltaa vanhaan elämänmuotoon ja voi kokea monenlaisia elämyksiä. Kylässä on myös museo.

Paanajärvessä toimii käsityöasema, josta voi ostaa tekstiilikäsitöitä: mattoja, kirjailtuja liinoja, yms. ja myös lasten tekemiä matkamuistoja.

Kylän savipajassa valmistetaan saviastioita kotitarpeisiin ja myyntiin.

Kylässä on myös veneverstas, josta voi tilata perinteisiä puuveneitä tai mustia kylyjä, savusaunoja, vaikka ulkomaillekin.

Paanajärven etnokultuurikeskus

Paanajärven etnokulttuurikeskus koostuu museosta, savipajasta ja tekstiilikäsityöasemasta. Museona toimii vanha asuintalo, joka on restauroitu uuteen käyttöön.

Paanajärven museo sisältää interiööriosan, jossa voi tutustua, millaiselta paanajärveläisessä talossa näytti 1800-luvun lopulla ja 1940–50 — luvuilla.

Museossa on esillä myös vaihtuvia näyttelyitä sekä tiloja työpajatyöskentelyyn.

Erikoisuutena museossa on äänimaisemahuone. Siellä voi enintään kaksi ihmistä kerrallaan kuunnella ranskalaisten äänitaiteilijoiden Paanajärven kylässä eri vuodenaikoina tekemiä äänimaisemia. Äänihuoineen äänitevarastoa kartutetaan jatkuvasti. Tulevaisuudessa siellä voi kuunnella maailman kulttuuriperintökohteiden ääniä. Tällä hetkellä Paanajärven äänimaisemien lisäksi siellä on kuunneltavissa pienen syrjäisen georgilaisen Svaneti-kylän ääniä.

Olennainen osa Paanajärven etnokulttuurikeskusta on savipaja. Siellä paikalliset käsityöntaitajat valmistavat saviesineitä kotikäyttöön, mutta niitä voi ostaa myös matkamuistoiksi. Savipajaan kuuluu myös puukäyttöinen keramiikkauuni. Se on ainoa Karjalassa. Saviesineiden poltto siinä on aina odotettu tapahtuma kylässä. Se kokoaa osallistujia myös kauempaa.

Etnokulttuurikeskuksen käsityöasemalla kylän naiset kutovat perinteisiä räsymattoja. Siellä on myytävänä myös heidän — sekä lasten — kodeissaan tekemiä käsitöitä: sukkia, lapasia, patalappuja, hartiahuiveja, ym.