Vieljärve

Vieljärven kylän nimen alkuperäistä (ven.— Ведлозеро) ei ole selvää tietoa. Kansansuussa on kerrottu erään kauppiaan tehdessä matkaa kivikkoisella tiellä hän keksi matkan varrella useita pieniä järviä. Saavuttuaan Vieljärvelle, hän huudahti «viel’ järvi»! Paikannimistön tutkijat puolestaan ovat sitä mieltä, että nimen alkuperän juuret juontuvat esisaamelaisesta sanasta, sitä paitsi Vieljärven ja Viteleen nimet lienevät sukua toisilleen. Jälkimmäinenhän on Vieljärvestä laskevan joen nimi sekä kylän, joka sijaitsee joen suistossa.

Historiadokumenteissa kylä tunnetaan jo 1400-luvulta asti. Vieljärven pogosta kuului Norgorodin tasavallan Äänisen viidennekseen, joka vuonna 1478 liitettiin Moskovan Venäjään. Vanhoissa asiakirjoissa mainitaan asukkaiden eläneen vauraasti, viljelleen ruista, ohraa, kalastelleen, korjanneen runsaita heinää ja tulleen toimeen erittäin hyvin.

Myöhemmin 1900-luvulla Vieljärven volosti oli hallinnollisena osana Aunuksen kuvernementin Aunuksen kihlakuntaa. Siihen taas kuului Vieljärven, Nälmän, Pannilan, Hetsulan ja Sekkilän kunnat, kaikkiaan 79 kylää.