Karjalan helmi

Veskelys on vanha karjalainen kylä, joka mainitaan ensimmäisen kerran 1400-luvun asiakirjoissa. Kylä sijaitsee kahdentoista järven ympäröimällä seitsemällä kukkulalla. Veskelystä on verrattu Venetsiaan, koska siellä talolta talolle pääsee soutuveneellä. Yksi Karjalan suurimpia järviä, Säämäjärvi, on 12 kilometrin päässä. Saman matkan päässä, mutta lounaassa virtaa runsasvetinen Suojujoki. Kylän maantieteellinen sijainti, omaleimaisuus, säilynyt arkkitehtuuri ja muu kulttuuriperintö ovat kiinnostavia niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin matkailijoille. Veskelyksessä asuu tavallisia ihmisiä, jotka vaalivat omia kansallisia perinteitään. Kaiken kaikkiaan 600 asukkaasta 65% on syntyjään veskelysläisiä. He käyttävät karjalankieltä omassa arjessaan ja heidän lapsensa opiskelevat äidinkieltään koulussa.

Veskelyksen lukuisissa erillään sijaitsevissa taloissa on vanhastaan asunut livvinkarjalaisia, joten paikannimistökin on sen mukaista. Tällaisten tallennettujen nimien määrä on yli 200 — järviä ja niiden osia, rannikoita, soita, puroja, kumpuja ja peltomaita. Kukin nimi sisältää tietoa paikan luonteesta, historiasta ja maantieteellisistä seikoista sekä paikallisten tavasta käyttää sitä.

Veskelyksen asukkaat arvostavat omaa kotiseutuaan. He ottavat vieraat vastaan hyvin välittömästi ja tekevät sen sydämensä kyllyydestä. Paitsi että matkailija majoitetaan, hänelle haluttaessa kerrotaan, kuinka kalakukko leivotaan tai mustikkakiisseli keitetään!

Veskelyksen tienoon kauneus tunnetaan kaukana tasavallan rajojen ulkopuolella. Kylästä kotoisin olevat niin aikuiset kuin lapsetkin markkinoivat Veskelystä eri tapahtumissa ja kilpailuissa. Vuonna 2013 Veskelys osallistui Suomalais-ugrilaisen maailman pääkaupunki — kilpailuun ja se valittiin yhdeksi finalisteista.

Tervetuloa Veskelykseen!