Neroniekoin linnu

Karjalas Anuksenlinnua pietäh toizennu ei virrallizennu piälinnannu. Se on ainavo linnu Karjalas, kus karjalazet ollah enimistö.

Ammuzis aijois Anuksen čuppu oli kuulužu omil neroniekoil: padaniekoil, sepil, puunleikkuajil, tuohtu da olgie punojil, kudojil, nieglojil da kirjoindajil. Nämmii neroloi siirrettih polvi polveh da net säilyttih juuri meijän päivissäh. Jälgiaigua kiinnostus rahvahan neroloih on äijäl kazvanuh, nygöi on tovellizii innokkahii rahvahii, kudamat ozakkahasti elävytetäh karjalazien omaluadustu kul’tuurua. Omah ruadoh hyö suahah innostustu Suvi-Karjalan ainavoluaduzes luonnos, otetah käyttöh sen värilöi da muodoloi.

Jarmankoi, kus myödäs neroniekoin luajilmuksien, pietäh linnas pruazniekoin aigua: Anuksenlinnu — hanhiloin piälinnu — pruazniekas, Maidofestivualis (elokuu) da Pakkazien kižois (talvikuu).

Teile vältämättäh pidäy tulla Anukseh, tälle tulendale on mondy syydy. Eräs niilöis on lähävys Luadoganke, kudamah virduau kaksi čomua jogie: Videl — da Tuulosjogi. Jogilois on äijy lohtu. Mečis on sagenah gribua da marjua, suoloil — šl’uboidu da garbaluo. Äijät jogiloin da Luadogan rannat ollah lieterandoi, tuulen luajittuloi.

Sulakuun loppupuoleh Anuksen piäle taivahaspäi rubieu heittymäh hanhiparviloi.Net tullah toine toizele peräh, täytetäh ilmua siibien räškytyksil da iänekkähil laglatuksil. Linnas ymbäri olijois peldolois rodieu ynnälline hanhiloin bazari. Anuksen pellot ollah kylläine «stola». Niilöis on uuttu kazvajua heiniä, meheviä juurdu dai «magiedu» čauruu. Azetundan aigah hanhilois sit tullah kylläzembät.

Vie yksi syy, mindäh pidäy tulla Anukseh, on rippujat sillat. Anuksen čupul on säilynyh kogonaine joukko puuhizii sildoi — rippujii (astundusildoi) da moizii, kudamien alustat on luajittu parzilois (mašinoih niškoi). Äijät fotokuvuajat tullah Anukseh juuri nämmien vahnanaigazien silloin ečos.

Täh ainavoluaduzeh linnah tulduu työ suatto ihailla karjalan kieldy, kudai kuuluu vie linnan pihoil, hanhiloin vägeviä laglatustu da čomua luonduo, ostua saviastieloi libo tuohikaššali marjoih niškoi. Mustakkua ostua laukas paikallistu maidohistu, kudamua azuu Anuksen maidozavodu — anukselastu kannatestu magiembua pohjazes syömisty ei ole.

Anuksen etnokul’tuurukeskus

Anuksen etnokul’tuurukeskus on karjalazien perindöllizien neroloin syväin. Kai midä ristikanzu luadiu omil käzil on kunnivonarvoine. Jogahine keskuksen gost’u suau opastuo luadimah omil käzil saviastieloi, lykkyy tuojua akkiloičustyttii libo movvakastu vyödy linnalazeh kost’umah. Anuksenlinnu ei ole muzei-linnu, se on nygyaigaine karjalazien eländykohtu, sendäh linnan gost’at voijah omin silmin kaččuo, kui eletäh tämän päivän karjalazet. Liygiläzet, Anuksen muan ižändät, ijän kaiken oldih rahmannoit, terävypiät, avvoihengizet da hyväsydämellizet. Hyö ei pietty peitos omii neroloi da ainos juattih gost’anke leibypala. Täh tabah tänäpäi ruatah Etnokul’tuurukeskuksen spetsialistatgi — annetah keskuksen gostile paremban, midä heil on. Mittumua neruo pidäy sen libo tämän azuteksen luadijes, kui varustua vahnu karjalaine syömine, kuulta helevy karjalaine pajo — sidä kaikkie on keskuksen joga ekskursies, master-kluasas, programmas.