Karjalan helmi

Veškelys on vahnu tozi karjalaine kylä, kudamas enzi kerdua mainitah XV vuozisual. Kylä on levinnyh seiččemele kaunehele mägyričäle, kudamii huuhtotah kahtentostu ei suuren järven viet.Net ollah Kirikköjärvi, Matkajärvi, Koverajärvi, Porosjärvi, Miikulanjärvi da toizet. Äijät kyläh tulluot sanotah Veškelysty karjalazekse Venetsiekse, sendäh ku Veškelykses yhtes huutoraspäi toizeh voibi piästä venehel. Kahtentostu kilometrin piäs Veškelyksespäi on Karjalan suurimii järvii — Siämärvi, a lounahas ihan saman verran kilometrin piäs virduau Karjalan suurimii jogiloi — Šuojun jogi.

Kylän hyvän sijoittumizen, omaluadužuon, kul’tuuruperindön da arhitektuuran periä sih tulou äijy turistua Ven’an eri čuppulois da lähäl olijois ulgomualoispäi, rinnal olijas Suomespäigi. Veškelykses eletäh tavallizet rahvas, kudamat on säilytetty oman rahvahan eländytavat da perindöt. Eläjiä kyläs on läs 600 hengie, heis 65% ollah kandurahvas, kudamat paistah karjalakse. Kylän školas sendäh opastetah karjalua.

Veškelyksen kylän nimen alguperäs on eri mieldy. Erähän pohjannu on se, ku ennevahnas Ven’al vekša-sana tarkoitti «oravua» da Muinas-Ven’al vekša oli pienin den’gu. Karjalazet XIV-XVI vuozisual maksettih veroloi Suurele Novgorodale, sit Ven’an valdivole oravan nahkannu. Niidy kerättih pogostois da viettih iellehpäi. Tovestuksennu sille on se, ku Veškelys oli täl lohkol administratiivizennu da kirikkökeskuksennu.

Toizen versien mugah Veškelyksen nimi tuli niilöis veškois, kudamien vuoh karjalazet merkittih omua regimatkua järvilöi myöte. Järvilöin rannoilehäi karjalazet nostettih omii kylii. Nämä regimatkat on ozutettu istourien kartois da mendih net kui muan, mugai järvilöin kauti, sendäh moizittah tiemerkilöittäh nikui ei suannuh olla.

Ammuzis aijois Veškelyksen huutoroil, kudamii oli äijy, elettih liygiläzet, kai paikannimet sendäh täl čupul ollah karjalakse. Niidy on läs kahtusadua.Net ollah kylien, järvilöin da niilöin ozien, rannoin, suoloin, ojien, endizien da nygözien niittylöin da peldoloin nimet. Joga paikannimes istourien da muantiijon puoles on ainavoluadustu tieduo sit, net ozutetah mindäh da mikse tägäläzet rahvas on käytetty sidä.

Veškelyksen rahvas arvostetah omua randua — omua piendy kodoimuadu. Kyläs eletäh prostoit rahmannoit rahvas, kudamat leiby-suolanke vastatah teidy, gostitetah kui kallehii gostii da opastetah pastamah kalakurniekkua da keittämäh must’oikiiselii!

Meijän kohtan čomuos tietäh loittongi, tazavallan ulgopuolel, sendäh ku lapset da aiguzet levitetäh kylän brendua kaikenjyttyzis kilvois. Vuvvennu 2013 Veškelys yhtyi Suomelas-ugrilazen muailman kul’tuurupiälinnu — kilbah da puutui sen loppuozah.

Terveh tulgua Veškelykseh!