Sönd

Vepsläine adivoičetuz om unikaline. Teile taritas vepsläižiden sömižiden sur’ valičend, i niiden keitändaha i paštandaha tö iče voit ühtneda. Tö voit söda vepsläižiš perehiš, adivpertiš i meiden muzejas — kut tahtoit.

Vepsläine muštatiž «Leibäta ei voi eläda» ozutab, mitte tärged leibän i paštatesiden znamoičend om i oli vepsläižiden sömižiden keskes. Leib pašttihe rugižjauhospäi pärpäčuiden karččikš. Lapsid zavottihe sötta leibäl ani aigašti, krušitihe leibäd maidho.Rugižjauhod kävutadihe äjal kalitoiden, skancoiden, kalakurnikoiden pašttes. Kalitoid i skancoid pašttihe kaikučcen pühäpäivän. Ned oliba kaiken praznikstolal-ki.

Pirgad «vävule» pašttihe, konz tuleskeliba kozile; i pirgoid vävule pašttihe norele-ki vävule, konz hän tuleskeli anopen pert’he ezmäižen kerdan sajan jäl’ghe. Südäimehe pandihe tauknad kandatesenke, šonkašad.

Kagrjauhospäi pašttihe kürzid. Niid södihe solatud senenke, rahtoidenke, magenzoittud bolanke. Vepsläižed paštoiba mugažo originaližid lepeškoid hernehjauhospäi. Hernehjauhod pekstihe lumenke i teravaidešti pandihe päčhe. Kagrjauhospäi, henos jauhospäi, šonjauhospäi keittihe pudroid maidol.

Kala vepsläižiden söndas oli i om ezisijal. Torhes kalaspäi keittas lemust, kalad ahavoittas, kuivatas päčiš. Enambal kaiked pašttihe kalakurnikoid. Kuivatadihe enambal henod kalad, mittušt ei puhtastadud-ki, no erasen aigan pidetihe solakahas vedes. Keitmižehe kuivatud kalaspäi pandihe kartohkoid i lukud. Mugošt lemust södihe tal’vel. Vepsläižil om mugoine muštatiž: «Kala — pen’, a keitmine — maged. «

Lihad keittihe harvoin. Živatoid pututadihe möhsügüzel. Lihad solatihe bučiš. Lihad pandihe varha mugažo ahavoittes. Keza-aigan, konz ratihe kaskel, heinäntegol, tal’vmecradol ahavoittud lihaspäi keittihe keitost, studenid. Lihad pandihe rugižlepeškan südäimehe-ki. Nece sömine kuctihe kurnikaks.

Rahtoid pandihe varha bučiš, kandatesespäi pekstihe void, sid’ kävutadihe sidä erazvuiččiš paštmižiš.

Pölvaz — i linsemnišpäi puzertihe void. Mugošt void södihe pühän aigan. Nagrhišpäi tehtihe mugažo äi erazvuiččid sömižid. Sišpäi keittihe vasad, haudutadihe, ahavoittihe, kuivatadihe päčiš.

Rahvahan söndkeitmine om ani vahv vepsläižen tradicionaližen kul’turan pala. Vepsläižiš küliš nügüd’-ki pašttas kalitoid, kalakurnikoid, kurnikoid, tehtas skancoid i pirgoid vävule. Kezal kuivatadas henoid kaloid.